Uutiset

  

  • Yhteistyö Riihimäen Kaukolämmön kanssa on ollut Suomen Lasimuseolle merkittävää. Se on säästänyt vanhan tehdasrakennuksen lämmityskustannuksissa, vapauttanut säilytystilaa sekä antanut toimintavarmuutta koko museorakennukselle.

    - Emme voisi olla tyytyväisempiä, Lasimuseon museomestari Lari Lätti sanoo. 

    Päätös kaukolämpöön vaihtamisesta tuli Riihimäen kaupungin toimesta syksyllä vuonna 2000.

    Ennen kaukolämpöverkkoon liittymistä Lasimuseo lämpisi sähköllä. Valitettavasti se myös näkyi vanhan tehdasrakennuksen kustannuksissa. Kaukolämpöön siirryttäessä kulutusluvut laskivat ja näin ollen myös kustannussäästöt olivat merkittävät. Lisäksi pannuhuoneen poisjääminen vapautti huomattavan määrän neliöitä muuhun käyttöön.

    - Vanhaan pannuhuoneeseen pystyttiin tekemään verstastilat sekä kokoelmavarasto, sillä uusi lämmönvaihdin vei niin vähän tilaa. Uuden tilan saaminen vanhaan tehdasrakennuksen ei ole mikään itsestäänselvyys, Lätti kertoo.

    - Kaukolämpö on paitsi ekologinen, mutta myös paikallinen vaihtoehto. Sen ansiosta museoilma pysyy tasaisena jokaisena vuodenaikana, hän jatkaa.

    Tänä kesänä Lasimuseossa on esillä perusnäyttelyn lisäksi muun muassa Milanon ihme -näyttely, johon on koottu Suomen triennaaliosastojen esineistöä vuosilta 1933–1973. Tarkemmat tiedot ja aikataulut löytyvät Lasimuseon verkkosivuilta.

      Takaisin

Kaukolämpö on tulevaisuuden lämmitysmuoto

Suomessa lähes 3 miljoonaa taloutta lämpenee kaukolämmöllä. Uusiutuvat polttoaineet ja hukkalämpö lisääntyvät lämmön lähteenä ja mahdollistavat entistä edullisemman kaukolämmön tuottamisen.

Tilastokeskuksen mukaan kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Myös uudisrakentamisessa lämmitystapa on halutuin. Kaukolämpö on tulevaisuudessa merkittävä tekijä ilmaston muutosta vastaan. Riihimäen kaukolämpö tuottaa lämpöä verkostoon 100% ekologisesti hyödyntämällä jätehuollosta saatavaa hukkalämpöä.